Lapin valloitus alkaa...

Päivä -1.

Huomenna se sit alkaa eli matka tuntemattomaan. No, ei nyt ihan tuntemattomaan, mutta jotain sinne päin. Klo 20.45 starttaa bussi kohti Suomen pohjoisimpia kolkkia ja tarkemmin sanottuna kohti Saariselkää. Täällä etelässä lämpömittari kohos jo kahteenkymppiin ja täytyy myöntää että oli hiukka outoa pakkailla talvivaatteita ja monoja laukkuun. Ja varsinkin paketoida suksia lähtökuntoon... Hiukan tosin huolestuttaa lämminnyt ilma ja sen vaikutus hiihtokeleihin. Mut eiköhän siellä vielä ainakin viikon pari pääse sujuttelemaan. Ja laskettelemaan pääsee ainakin vielä hyvän aikaa. Siistiä päästä vielä lumille!

Mut nyt alkaa tavarat olla paketissa ja kaikki valmiina lähtöön. Sit ei muuta kun turvavyöt kiinni ja hanaa, pian mennään!!!

 

Päivä 1.

 

Vaatimattomat 19h matkustamista takana ja kohteessa ollaan! Hotelli Santa´s Saariselkä otti meidät avosylin vastaan. Jouduttiin koko hotelllin kaukaisempaan kolkkaan. Ja voisko olla sopivampaa majoituspaikan nimeä ollu kun Sopulit??  Kuulostaa melkein kyllä herjaukselta... Me ollaan sopuleita vaan... Siitä vaan googlettamaan sopulia ja katsomaan onko mitään yhdennäköisyyttä...

 

 

Ja luojan kiitos olin laittanut kännykkään musaa muutaman tunnin. Olis ollu tylsä matka bussissa yöllä matkustaa jos ei olis ollu hyvää musaa luurissa. Eli nöyrä kiitos ja kumarrus Linkin Parkille, Rihannalle, Robbie Williamsille, Lauri Ylöselle ja kumppaneille. Kiitos että teitte riivatun pitkästä matkasta ja varsinkin pitkästä pimeästä yöstä siedettävän! Tunnustan hiukan häpeillen että kuuntelin jopa Take Thatia, mutta sitäkin vaan siitä syystä että Robbie W palas mukaan viimeiselle levylle... No nyt ollaan perillä ja kohta painellaan tsekkaamaan kylpylän ruokalista ja sitten löllöttelemään porealtaaseen ja turkkilaiseen saunaan... Siinä kyllä bussin runtelema vartalo saa uutta virtaa ja sielu lepää... Illalla sit saatetaan ottaa pari juomaa kuivaa kurkkua kostuttamaan. Mutta ei liikaa, että päästään aamulla ylös ja hiihtoladulle. Saattaa nimittäin olla viimeiset hetket siihen hommaan. Lunta ei oo nimittäin kun reilut 20cm jäljellä. Mutta palataan hiihtoon huomenna, nyt se on adios ja vamos!

 

Päivä 2.

Aamu valkeni Saariselällä ja lähti käyntiin aivan eri lailla kuin edellinen... Nyt takana melkein yhdeksän tunnin yöuni ja mieli korkealla. Hotellin aamupala oli vallan maittava ja antoi sopivasti ruutia ladulle. Keli oli yllättävän hyvä mitä nyt paikka paikoin jo säästä johtuen pehmeä ja loskainen. Hiukan edellisillan nestetankkaus ja Barcan ja Realin pelin seuraaminen paikallisessa baarissa painoi jäsenissä, mutta maisema vaihtui ihan siedettävää vauhtia. Tosin nousu Kiilopään huipulle nosti sykkeen turhankin korkealle. Hiukan jopa huoletti että mitäs sitten jos pumppu pettää, mutta turha oli huoli. Ylös päästiin ja alas olikin sitten jo huomattavasti mukavampaa lasketella...Varsinkin kun vastaan tuli puuskuttavia hiihtäjiä naama punaisena...

Kuva Kiilopään huipulta

Lenkin jälkeen oli taas mitä mukavinta oikoa väsyneitä jäseniä kylpylän lämmössä... Varsinkin vesihieronta teki kyllä niin eetvarttia että! Rankka saunominen tosin teettää sen, että nestetasapainon ylläpitäminen muutamalla ohrapirtelöllä taitaa olla tänäkin iltana ohjelmistossa... Kylpylässä esiintyisi takavuosien tangokuningas Antti Raiski, mutta ei oikein henkilökohtaisesti nappaa joten jäänee väliin. Huomenna lienee ohjelmassa sesongin viimeinen hiihtolenkki joten aamulla pitäisi päästä ajoissa ja hyvässä hapessa ylös. Mutta siitä lisää sitten huomenna...

 

Päivä 3.

Kun kello soitti sitsemän aikaan hetki täytyi ensin kuulostella että mikä maa mikä valuutta... Aamupala ja ysin aikaan kohti latuja. Suht niukka edellisillan tankkaus edesauttoi aikaista liikkeellelähtöä. Reittiä laajennettiin ja Kiilopään tunturikeskuksella käytiin vähän eri reittiä kuin edellispäivänä. Kilometrejä karttui myös enemmän ja itse asiassa melkein 27km. Latu kyllä oli varsinkin tulomatkalla tosi pehmeä ja loskainen ja teki hiihtämisestä aikas raskasta. Lenkin jälkeen oli kyllä totinen tosi, että tämän talven viimeinen hiihtolenkki oli takana.

Lenkin jälkeen vuorossa oli palauttava sauna ja jälleen on todettava, että parempaa palautuskeinoa ei ole keksitty kun suomalainen sauna! Seuraavana ohjelmassa onkin sitten aikainen Vapun vietto. Sunnuntai aikainen kotiinlähtö aiheuttaa sen että juhlimiset suoritetaan jo tänään. Jonkun sortin naamiaiset on tiedossa ja paikallisesta kaupasta haettiin asiamukaiset varusteet. On peruukkia sun muuta. Näillä vehkeillä ei kehtaa kekkereisiin lähteä aivan selvin päin... Joten ei muuta kun nestettä peliin... Siitä miten naamiaisista selvittiin pitää odottaa huomiseen eli palataan astialle tuonnempana...

Päivä 4.

Naamiaiset takana ja hengissä ollaan... Se se kai on pääasia. Vapun vietto sujui perinteiseen suomalaiseen tapaan. Siitä se ohkoinen olokin todennäköisesti johtui... No, viimeinen päivä Saariselällä alkoi siis vaimeissa merkeissä, mutta kylpylässä vierailu iltapäivällä kyllä huuhteli huonot olot viemäristä alas. Ehtoolla sitten vielä laulaa luikautettin karaokea ja allekirjoittanutkin osallistui talkoisiin jopa kolmella!! kappaleella. Siihen en ota kantaa, että miten hyvin ne sujuivat... Illalla piti lähteä ajoissa koisimaan, että jaksoi aamulla nousta ajoissa aamupalalle ja bussin kyytiin.

Päivä 5.

Kotimatka! Vappupäivää voi viettää monella tavalla ja todennäköisesti kaikki muut tavat on miellyttävämpiä, kuin istua täpötäydessä bussissa 14h...  Takapuolen puutumisesta huolimatta bussi kaartoi vihdoin klo 23.15 Lapinniemen pihaan Tampereelle. Syvä huokausja reissu oli ohi. Kiitos ja kumarrus Holiday Clubin poppoolle järjestelyistä ja hyvästä ohjelmasta! Seuraava reissu sitten jonnekin muualle ja todennäköisesti hiukan lähemmäs...